Ystävyyssuhteita

Eino Leino ja kuvataiteilija Pekka Halonen ystävystyivät Eino ylioppiaskesänä 1895, kun Pekka Halonen tuli Kivesjärvelle maalaamaan tauluaan Neijet niemien nenässä.

Kivesjärven rannalla oleva niemi, jossa Pekka Halonen maalasi.

Kiveksen ruukin rauniot ovat 150 vuoden aikana peittyneet sammalten alle.

Pekka Halonen (23.9.1865-1.12.1933)

Kesällä 1895, kun Leino oli päässyt keväällä ylioppilaaksi, tuli kuvataiteilija Pekka Halonen Karjalan matkaltaan nuoren Maija-vaimonsa kanssa Kajaaniin. Hän etsi rauhallista paikkaa tehdäkseen kesän maalaustöitä. Eino Leino ja Pekka Halonen kohtasivat kajaanilaisessa matkustajakodissa. Eino Leino johdatti Pekan Kivesjärven Virpelään, josta Pekka sai rauhallisen paikan maalaustöitä varten. Eino tunsi nämä paikat, sillä hän oli purjehtinut viisi vuotta Oulujärveä Hövelöstä Antinlahteen, jossa Einolla asui serkkuja. Eino kuljetti kesän Pekalle postia purjehtien pari kertaa viikossa Kivesjoen suulle, josta käveli puron vartta pitkin Virpelään. Matkalla oli joen varressa Kiveksen ruukin jäännökset. Näistä Kiveksen taruista Leino kirjoitti kolme Kivesjärveläiset teosta, joista yksi tunnetaan nimellä Joulu.

Kesällä 1895 Pekka Halosesta ja Eino Leinosta tuli elinikäiset ystävät. Kesäiset keskustelut Pekan kanssa vahvistivat Einon runoilijakutsumusta. Yhdessäoloon kuului myös retkeily Kivesvaaralla (Unelmieni maa).

Myöhemmin kun Pekka Halonen rakensi Tuusulaan Halosenniemen, Eino Leino oli usein nähty vieras talossa. Leinon vieraillessa kä'ytiin talossa pitkiä öisiä kulttuuripoliittisia keskusteluja. Halosenniemen sauna oli Leinon mielipaikka. Leinon loppuelämän vuosina Halosenväen naiset pitivät huolta Leinon vaatetuksesta - niitä putsattiin ja vaihdettiin Leinon saunavierailun aikana. Leino saattoi tulla Halosenniemeen keskellä yötäkin, aina hänet otettiin vastaan ja pidettiin hyvää huolta. Leino oli perheen Marja -tyttären kummisetä.

Otto Manninen ja Eino Leino ystävystyivät, kun he ryhtyivät suomentamaan Runebergia.

Otto Manninen (1872-1950)

Eino Leino ja Otto Manninen tapasivat ensimmäisen kerran kadulla Helsingissä syksyllä 1894. Tapaaminen johti vuosikausia kestäneeseen yhteistyöhön Runebergin suomennostyössä, sillä Leino aloitti Runebergin suomentamisen kouluaikanaan. Manninen taas oli Mikkelin ruotsinkieleisen koulun oppilaita ja tarkka kielimies. Tarkemmin Leino ja Manninen ystävystyivät Maila Talvion Linnunlaulun kirjallisessa piirissä. Eino Leino seurusteli ensimmäisinä opiskeluvuosinaan Otto Mannisen tulevan puolison Anni Swahnin kanssa. Miesten ystävyys johdatti Leinon kesävieraaksi Mannisen kotipaikkaan Kangasniemen Rasinkankaalle viitenä kesänä: 1897, 1899, 1901, 1903 ja 1905. Näistä kesistä vuoden 1903 kesä oli Leinon elämässä tuotteliain, sillä silloin Rasinkankaan vinttikamarissa syntyi Helkavirret ja runo Nocturne.

Otto Manninen pystyi Leinon hyvänä ystävänä läpi Leinon elämän antaen Leinolle hyviä kirjallisia opastuksia, jos vain Leino sattui ottamaan niitä vastaan.

Eino Leino ystävystyi Larin Kyöstin kanssa jo Hämeenlinnan kouluvuosina ja pysyivät hyvinä ystävinä läpi elämän.

Larin Kyösti (5.8.1873-2.12.1948)

Eino Leino tutustui Larin Kyöstiin Hameenlinnan opiskeluaikoina, lähinnän kahtena viimeisenä opiskeluvuonna 1893-95. Larin Kyösti oli Eino luokkia edempänä, mutta matematiikan vaikeudet toivat hänet samalle luokalle. Larin Kyösti osallistui Eino tavoin akatiivisesti koulun oppilaskuntaelämään. Hän oli liikunnallinen ja harrasti myöskin näyttelemistä. Larin Kyöstin vanhempien ruotsalaisperäinen tausta vaikeutti Kyöstin suomen kielen jouhevaa käyttöä, joten Eino johdatti häntä riimittelyn saloihin. Toisaalta Larin Kyöstin äidin ravintolaomistajan ainekset johdattivat poikia tutkimaan myös viinan saloja. Molemmat valmistuivat ylioppilaaksi v. 1895. Kyösti tosin joutui uusimaan kokeen saatuaan reputuksen matematiikan kokeesta.

Eino Leinon veli Kasimir johdatti Larin Kyöstin ensimmäisen runoteoksen käsikirjoituksen kustantajan luo. Kyöstin esikoisteos Tän pojan kevätrallatuksia ilmestyi v. 1897 ja sitä myytiin hyvin - 1300 kappaletta.

Larin-Kyöstin elämänkerta ilmestynyt Kariston kustantamana v. 2016. Juhani Niemi: Larin-Kyösti, kansanlaulaja ja kosmopoliitti, Karisto.

Otto Kotilainen

Otto Kotilainen (1868-1936)

Säveltäjä Otto Kotilaisen ja hänen puolisonsa Idan koti säteili vieraanvaraisuutta. Kapteeninkatu 12:ssa saattoi pistäytyä ennalta ilmoittamatta. Tuota avoimuutta käyttivät hyväkseen monet Oton muusikkoystävät, mutta myös runoilija Eino Leino ja hänen elinikäinen ystävänsä, Helsingin Sanomien musiikkikriitikko Evert Katila, johon Eino Leino oli tutustunut jo Hämeenlinnan kouluaikoina. Nämä herrat olivat kuin perheenjäseniä. Niinpä ei ollut ihmeellistä, että juuri jouluisin Kotilaisen perheeseen ilmestyi kaksi isännän ystävää jouluvieraaksi. Syynä oli myöskin se, että ystävykset olivat perheen vanhimman tyttären, vuonna 1900 joulukuussa syntyneen Aunen kummeja.

Eino Leino vieraili Otto Kotilaisen kesäpaikassa Heinäveden Palokissa Varisselän Varisveden rannalla 1911 ja 1913.

Säveltäjä Otto Kotilainen sävelsi myös Leinon tuotantoa, toistakymmentä runoa. Hän menestyi hyvin SKV:n sävellyskilpailuissa 1900, 1905 ja 1908. Kuopion laulujuhlille 1914 hän sävelsi parhaita teoksiaan, kantaatin Väinölän väki Eino Leinon sanoihin.

Aarne Orjatsalo

Aarne Orjatsalo (1883-1941)

Aarne Orjatsalo oli alkuperäiseltä nimeltään Riddelin. Riddelinit muuttivat Einon lapsuudessa asumaan Eino Leinon synnyinkodin Hövelön naapuriin, joka sijaitsi Hövelönlahden toisella puolella. Eino Leinon sisko Hilda piti kotikoulua Aarnelle. Aarne oli taitava Kansallisteatterin näyttelijä, myöhemmin työväenteatterin johtaja.

Aarne Orjatsalo oli mukana Eino Leinon kahdella runokiertueella - tosin toisella reissulla hän unohtui erään hammarlääkärin luo rakkauden vuoksi.

Kaarle Halme

Kansallisteatterin (Arkadian) näyttelijänä Kaarlo Halme johdatti Kasimir Leinon rinnalla Eino Leinon teatteritaiteen pariin antamalla Leinolle näytelmäksi muokattavaksi Mór Jókain novellin Carinus. Halmetta pidettiin Suomen parhaana näyttelijänä, koska hän oli erityisen taitava ja huoliteltu puheilmaisussaan. Vuonna 1913 kaverukset tekivät elokuvan, joka sai ensi-iltansa 18.1.1915 Lyra-teatterissa.

Gustav Suits

Aino Suits-Thauvón

Eino Leino ja Gustav Suits Suitsilla 1922

Aino ja Gustav Suits

Leinon ystävä ja tukija Aino Thauvón (1884 - 1969) oli syntynyt Haapajärvellä vuonna 1884. Hän oli kasvanut Pudasjärven pappilassa ja aloittanut sieltä opintiensä.

Vuosisadan alussa hän meni naimisiin virolaisen Gustav Suitsin kanssa. Gustav Suits oli Viron Noor-Eesti –liikkeen johtohahmo ja Tarton yliopiston kirjallisuuden professori. Aino Suits toimi samassa yliopistossa suomen kielen lehtorina aina vuoteen 1944 saakka.

Professorin rouva Aino Suitsilla (os. Thauvón) ja Eino Leinolla oli yhteinen menneisyys. Ainon isoisä oli aikoinaan omistanut Leinon syntymäkodin, Hövelön. Hövelö oli Einon lapsuudenkoti. Unelmasta käydä joskus yhteisessä Hövelössä ei koskaan tullut totta.

Leino muutti Aino Thauvón-Suitsin luokse Liisankatu 27:ään Viron matkansa jälkeen toukokuu lopussa 1921. Huoneistossa asui kesäisin Ainon nuorin veli. Leino sai asuttavakseen vierashuoneen, jota sanottiin myös ”museoksi”. Täyshoitolainen Leino huomasi huumorilla, että hänet ”museoidaan”.

Gustav Suits järjesti Leinon Viron matkan ohjelman toukoukuussa 1921. Aino toimi matkan ajan Leinon tukihenkilönä. Kun Aino Thauvón-Suits oli pitänyt Eino Leinosta hyvää huolta Viron matkalla 1921 keväällä, hänen tehtäväkseen ilman selityksiä tuli Eino Leinon huoltajana jatkaminen. Kesällä 1921 Leino jäi kesäksi asumaan Suitsin omistamaan asuntoon Liisankadun 27:ään.

Hella ja Sulo Wuolijoki

Eino Leino oli hyvä ystävä Sulo Wuolijoen kanssa, molemmat viihtyivät ravintoloissa. Kesällä 1914 Sulo sai houkuteltua Eino Leinon Wuolijoen poikien kalastusmajalle Hauhon Kukkialle, jonne Eino matkusti heinäkuun lopussa Hella Wuolijoen kanssa. Seuraavana päivänä syttyi ensimmäinen maailmansota, jonka vuoksi ystävykset joutuivat viettämään kalamajalla kolme kuukautta. Hella kirjoitti myöhemmin vankilassa ollessaan muistelmateoksen Kummituksia ja kajavia yhteisestä ajasta ja ystävyydestään Eino Leinon kanssa. Saaressa oli myös piika ja saunanlämmittäjä ja kalastaja Penna. Leino kirjoitti Kukkian kokemuksistaan runoja runoteokseen Elämän koreus.

Kappelissa aamiaisella

Kappelissa aamiaisella Aarni Kouta (vas.), runoilija ja kääntäjä, Leinon hyvä ystävä. Keskellä tohtori Vikman, jonka luona Leino oli kesäisin Elisenvaarassa.

Aarni Kouta oli naimisissa toisessa avioliitossa Elisa (Elsa) Roschierin kanssa. He olivat Roomassa samanaikaisesti Leinon kanssa. Elsa Roschier oli Rolf Roscierin sisar. Eino Leino oleskeli viitenä kesänä Rolfin ja Elsan luona Rautalammilla Karjalan kartanossa.