Morsiusparille

Morsiusparille

5.9.1893

Morsian! – Äitisi luona sa kasvoit,

Kasvoit kukkana keväimen,

Lehdet laajeni, varsikin varttui,

Valkea niin oli umppu sen.

Äiti lastaan huolien hoiti,

Varjeli, vaali valkoistaan,

Ettei kukkanen puhdas ja hento

Myrskyihin, tuulihin joutuiskaan.

Niitä on montakin hentoa kukkaa

Taittunut tuulessa tuulis-sään,

Aallot kun ärjyi ja viimat vinkui,

Velloi valkoinen vahtopää.

Tuota sun äitisi, pelkäsi, huoli,

Varjeli vain yhä tarkemmin,

Silmä kun hällä välttyi kerran –

Luoksesi poikanen hiipikin.

Hän kukan sorjan taittaa aikoo,

Taittaa, ryöstää sen rinnoilleen,

Myrskyiltä maailman suojahan saattaa

Tyynehen rantahan rauhaiseen.

Hellien, hellien veikkoni, kuullos,

Kukkanen hento se taitakin.

Niin, että säilyis valkeena umppu

Vehreinä lehdet kuitenkin!

II

Viljon veikko, onnen saaja,

Vastaan ota laulu tää,

Veliparvi sua taaja

Riemuellen tervehtää.

Sydän syki lämpimämmin,

Hersy tunne turtunut,

Veri vuoda vikkelämmin,

Nouse toive vaipunut!

Riemu raikuu Pohjan puolla,

Vihkivirttä lauletaan,

Huonehessa näätte tuolla

Kevääks’ syksy muutetaan.

Kestäköhön onni vainen

Kauvemmin kuin kevätsää,

Ettei syksy ruhtovainen

Kukkia sen veisikään.

Mutta muista veikkokulta,

Työtä siihen tarvitaan,

Oman kodin onni sulta

Sitä aina vaatii vaan.

Muttei, veikko, perhe yksin

Aikoasi viedä saa,

Koti, kansa käsityksin, –

Ne, ne miestä innostaa,

Kuni korven vehryt kuusi

Sateen jälkeen virkoaa,

Innoin uusin, voimin uusin

Taistoon joudu eestä maan!

Riemun tunnet rintasessa,

Joka sulostuttaa työs, –

Onnen päivän paahtehessa

Muista äitiämme myös!

Sinne pohjaan lahden kulje

Missä kotikoivut on,

Siellä syliis äiti sulje

Kanssa nuoren morsion!

Silloin, silloin riemumalla

Häntä rinta aaltoaa,

Kun oot onnes kukkulalla, –

Ei hän muuta tahdokaan!

H:linnassa 1/9 93  Vaasa, Pohjalaisen kirjapaino, 1893      Eino Leino

Morsiusparille on Eino Leinon ensimmäinen painettu julkaisu. Einon maanmittariveli Kaarlo Lönnbohm meni naimisiin Vaasassa 5.8.1983 neiti Ingrid Kolisin kanssa ja Eino onnitteli morsiusparia painetulla runollaan. Saman vuoden jouluna Eino vieraili veljensä Artturin kanssa Vaasassa ja Vaasassa pidetyssä juhlassa tutustui kirjailija Aleks. Filanderiin eli Santeri Alkioon, jota maaherra nuhteli liian intomielisestä puheesta. Eino esiintyi myös juhlassa.