Ehdotus museon rakentamiseksi Kajaanin linnan raunioille

Kasimir Leino:

Ehdotus museon rakentamiseksi Kajaanin linnan raunioille (päiväämätön)

Ensinnäkin hankittaisiin Tukholman sota-arkistosta tarkka pohjapiirros ja ylipäänsä kaikki piirustukset vanhasta Kajaanin linnasta, joiden nojalla laadittaisiin mikäli mahdollista uskollinen jäljennös, kuitenkin sillä muutoksella, että toisen kerroksen kohdalle – pohjakerroksen voisi saada entiselleen – tulisi holvi, maantietä varten poikki saaren, kuten nytten on laita.

Kun tämä olisi valtioarkelogin toimesta suoritettu, tulisi kysymys kustannuksista. Näihin voisivat ottaa osaa valtio, Kajaanin kaupunki - jolle museo kaikissa tapauksissa hoidettavaksi jäisi, vaikka valtio pitäisikin tarkastusvallan – sekä läheiset kunnat. Valtio määräisi rakennustöiden johtajan ja palkkaisi hänet; antaisi kaikki tarvittavat puuainekset ottaa kruunun metsistä ja antaisi muut ainekset rakennusta varten. Kaupunki eli läheisin kunta myöntäisi maan mahdollisesti tarvittavaa tiilitehdasta varten, sopivan paikan kivilouhimoa varten, vedättäisi pois liian soran Linnasaarelta ja takaisi ylipäänsä vissin määrän päivätöitä hevosmiesten kanssa; kunnat – Paltamo, Sotkamo ja Kajaanin maaseurakunta –suorittaisivat niinikään vissin määrän päivätöitä – puiden kaatamista ja uittamista taikka hevospäivätöitä – niiden vedättämistä varten paikkakunnan sahalle. Loput kustannuksista suorittaisi valtio. joka tätä varten voisi pyytää säätyjä määräämään tarvittavan rahasumman.

Linnan on tietysti ollut rakennettu kivestä eikä tiilistä. Ja alakertahan olisikin valmis. Jos suinkin mahdollista tulisi siis koko linnan olla samaa tyyliä ja rakennusainesta, mutta jos se huomataan – paikalla tehdyn tarkastuksen nojalla mahdottomaksi – rakennettaisiin linna tiilistä nykyiselle pohjalleen, jota olisi tarkistettava  ja tuettava. Jollei rakennusta voida tehdä sen laatuiseksi kuin linna alkuaan on ollut, niin olisi se ainakin rakennettava siihen malliin kuin sen aikuiset aatelislinnat  linnasta ja kartanot esim. Ruotsissa ja Suomessa siihen aikaan olivat.

Tieholvista, kaupungista tullen, oikealle tulisi sisäänkäytävä ja rappuset ylös toiseen kerrokseen; vastakkaiselle puolelle niin ikään käytävä, joka olisi uloskäytävä linnasta eli museosta palatessa.

Museo jaettaisiin eri osastoihin:

1. osasto käsittäisi Kajaanin linnan alkuaikoja;
2. osasto käsittäisi Kajaanin linnan oloja Messeniuksen aikoina
3. osasto käsittäisi Kajaanin linnan oloja Pehr Brahen ja nk. konventin aikana
4. osasto käsittäisi Kajaanin linnan oloja loppuaikoja sarkasodasta Isoon vihaan
5. osasto käsittäisi mitä mahdollisesti voidaan saada kokoon 1700-luvulta, esim. kirkkomuseon
6. osasto käsittäisi muistot keisari Aleksanterin käynnistä näillä seuduin ja Lönnrotin muistot Kajaanin ajoilta
7. osasto käsittäisi nykyaikaisen kansantieteellisen museon

Huoneet olisivat sisustettavat ja kalustettavat mikäli mahdollista eri aikakausien mukaan. Minkä mahdollisesti voidaan otaksua olleen linnanpäällikön huoneena; Kajaanin konventin istuntohuoneena, joka voitaisiin sisustaa upeammin: pöydät, istuimet, tuomiokirjat, säijarit, seinillä seinäverhoja ja jos mahdollista ryijyjä, senaikaiset sängyt, uunit, aseita, muotokuvat kuninkaista, Pietari Brahesta ja hänen kreivittärestään., jne.

Osastossa kaupungin alkuajoista olisi tarkat jäljennökset linnan piirustuksista, perustuskirjoista, kartoista yli ympärysseutujen, pienoisjäljennös linnasta, kuvia kaupungin alkuajoilta, jos sellaisia voitaisiin komleeraamallaan saada tehdyksi, perustajakuninkaan kuva, seinillä graniittitaulut, jossa merkkitapahtuman päivät, päällikköjennimikaiverrusten kanssa kronologisessa järjestyksessä ja syntymä- ja kuolonvuosien sekä päällikkökautta osoittavien vuosilukujen kanssa; erityinen huoneusto – nk. asehuone – voisi olla edustavuudessa sotamuseota, johon koottaisiin alkuperäisiä pyssyjä, miekkoja, kuulia, sotilaspukuja (mannekiinimuodoissa) eri kausilta, nk. talonpoikaisen nostoväen  että vakinaisen väen univormuja, lakkeja, kypäriä, ym. alkuperäisinä tai jäljennöksinä. Niin ikään maalautettaisiin tauluja tunnetuimmista henkilöistä, joiden nimet liittyvät linnan historiaan – jos mahdollista on – sekä tauluja, jotka kuvaavat tarkempia tapahtumia linnan historiassa.

Otettaisiin selko Messeniuksen työhuoneesta ja koetettaisiin restaureerata se sellaiseksi kuin se voidaan harkita karttoineen, kirjahyllyineen, työpöytineen, tulineen ynnä muine kalustuksineen ja hankittaisiin Messeniuksen teoksia, litografisia jäljennöksiä jonkun Messeniuksen teoksen kansilehdistä, Messeniuksen ja hänen poikansa kuvat, ote näytelmästä jota sanotaan Kajaanissa kirjoitetuksi, jne.

Sarkasodan ajoilta esitettävä huone olisi aseineen kuvineen, niin ikään liput, puvut, ym. sekä kaikista joiden nimet liittyvät lähemmin oloihin ja tapahtumiin linnan hävitysajan eli Isovihan aikaan.

1700-lukua kuvaavaksi voisi laittaa kuvia vanhemmasta vanhemmasta kaupungista, linnanraunioista, läheisistä vanhoista herraskansan tavoista sekä kirkkomuseo-ajaston, mihin koottaisiin kuvia vanhimmista kirkoista, jäljennöksiä seinämaalauksista, vanhoja saarnastuoleja, kalkkeja, messupaitoja, pikareja, kynttilänjalkoja, öylättiastioita yms. sekä vanhoja kirjoja, jollei linnamuseon ohelle perustettaisikin erityinen läänin- Kajaanin läänin- arkisto., johon kaikki vanhat kartat, paperit, käsikirjoitukset, kirkonkirjat, sukuluettelot, tuomiokirjat, raastuvanpöytäkirjat koottaisiin.

Erityinen pieni osasto luovutettaisiin hävinneen Brahean kaupungin muistolle; siihen koottaisiin kaikki tiedot tämän perustamisajoilta, perustuskirjat, tuomiokirjat, luettelo kaupungin pormestareista ym. viranomaisista kuin myöskin kuvia siitä paikasta, missä kaupungin sanotaan olleen.

Niin ikään koottaisiin kaikki Lönnrot muistot yhteen huoneeseen: käsikirjoituksia Kalevalatutkimuksista, Mehiläisvuosikertoja ja huone sellaiseksi kuin ajatellaan hänen työsuojansa olleen lähellä kaupunkia.

Niinikään muutettaisiin tänne kaikki muistot Aleksanteri I käynnistä paikkakunnalla on säilynyt, kuvia niiltä ajoilta ja niistä henkilöistä, jotka seurueeseen kuuluivat, tiedot senaikuisista pormestareista ym., joista kaikista muistotaulu laadittaisiin.

Lopuksi nykyaikainen kansantieteellinen museo-osasto, johon koottaisiin kaikki mikä kuvaa paikkakunnan elämää ja oloja nykyaikaan.

Museorakennukseen tulisi tietysti huone museonhoitajaa varten ja vahtimestaria varten, jonka – ynnä hänen apumiestensä – tulisi juhlatiloissa ym. merkkipäivinä olla historiallisissa puvuissaPehr Brahen ajoilta. Tulisiko lämmitys toimitettavaksi lämmityslaitoksen avulla tai uunien, siitä saisi toimikunta päättää. Suotavaa olisi, että  - jos kaupunkiin puuhataan sähkövalo, myöskin linna voitaisiin toisinaan iltapäivin pitää avoinna valaistuna.