Volga, Volga

Taiteilija Ilja Repin oli lahjoittanut vanhalla iällään Ateneumin kokoelmiin joukon omia ja toisten venäläisten taiteilijoiden töitä. Taiteilijaa juhlittiin sydämellisesti Seurahuoneella kenraali Mannerheimin, lukuisan taiteilija- ja kirjailijajoukon läsnäollessa. Eino Leino saapui tilaisuuteen myöhään ja luki taiteilijalle laatimansa juhlarunon.

Sanat: kuin Volga, kuin Volga…toistuivat yhtenään.

Leino seisoi lukiessaan Repiniä vastapäätä. Ääni nousi syvältä ja käsi teki useinkin liikkeen lähellä Repinin kasvoja Volga sanan toistuessa.  Vanhus hätkähteli. Sisällyksestä hän ei tajunnut muuta kuin tuon Volga-sanan. Mutta vielä vuosien kuluttua tämä Venäjän mainehikkain taiteilija muisteli liikutuksella ja ilolla tätä iltaa ja Eino Leinoa sekä hänen Volga-runoaan.