Leinon kasku Juhani Ahosta

Vuosien varrella Eino Leinon ja Juhani Ahon välille kertyi kaikenlaista pientä hankausta. Kerrotaan Eino Leinon keksineen tämän kaskun Juhani Ahosta.

Juhani Aho on kuuluisa huonosta käsialastaan. Päivälehdessä hänen kirjoituksensa oli latojan kauhu. Vähitellen jotkut latomossa erikoistuivat hänen käsialaansa. Heille uskottiin Ahon käsikirjoitusten latominen.

Tulipa Päivälehden latomoon mies, joka kertoi ottavansa selvää harakanvarpailla kirjoitetusta tekstistä. Kun hän oli aikansa rehvastellut, latojatoverit tekivät hänelle kepposen. He ottavat kiinni kaksi varpusta, huumaavat ne alkoholiin kastetuilla kauranjyvillä ja panevat linnut temmeltämään puhtaalle paperiarkille vastatusten. Päihtyneet linnut vikuroivat musteella kastetuilla jaloillaan paperin täyteen kaikenlaisia koukeroita. Täytetty arkki viedään taidostaan kerskailevan latojan eteen:

- Tässä on nyt Juhani Ahon käsikirjoitus. Pane nyt toimeksi, sillä on kiire.

Mies vilkaisee käsikirjoitusta, riisuu takkinsa yltään ja alkaa nopeasti naputella konettaan. Tutkii paperia välillä, miettii, naputtaa, miettii ja naputtaa. Vasta tekstin loppupuolella latoja ei näytä saavan selvää. Hän vilkuilee ympärilleen, pujahtaa salaa toimitukseen ja painuu Ahon huoneeseen. Kirjailija istuu parhaillaan lukemassa.

- Anteeksi, tohtori, änkyttää latoja, - mutta käsikirjoituksessa on sana, josta en pääse perille.

 Aho vilkaisee paperiin ja virkkaa oitis:

- No, ettekö osaa lukea? Sehän on ”kansanvaltaisuus”.

Leinon oma käsiala oli erittäin selvä ja helposti luettava.