Hauska seura

Eino Leino istui eräänä iltana eräässä kapakassa. Seurana oli eräs Helsingin Sanomien toimittaja Repo sekä sitä paitsi eräs mainitun ravintolan stamkundi, joka miesmuistiin ei ollut selvää päivää nähnyt.

Oli puhuttu kaikki asiat puhki, mieliala oli laskemassa, putelit aivan tyhjät. Tilanne vaati ehdottomasti jotain repäisevää, jotain erikoista.

Silloin Eino Leino heräsi:

-Haa! Istunpa tosiaankin hauskassa seurassa! Tuossa on Repo, minä itse olen r e p o r tt r i ja tuo herra tuossa on- p o r t t e r i!

Se tuli kuin taivaasta. Raskas mieliala oli poispyyhitty. Ikävästä seurasta tuli hauska seura. Kyypparit lensivät edes ja takaisin, pullon korkit pamahtelivat - - -. Pian oli pöytä täydessä lastissa.

Portteriksi nimetty näet lupasi pistovata muhkeat illalliset asiaan kuuluvine lisineen hauskalle seuralle ja erittäinkin Eino Leinolle (Mesikämmen oli tapaansa mukaan ihan auki), mutta hän hyvin kainosti lisäsi, että kyllä reportteri Eino Leinokin sentään melkein hiveli niitä portterin rajamaita!

Ampiainen 1918